6. Elämä ympärivuorokautisessa hoivakodissa

Kun muutto hoivakotiin on tehty, alkaa sekä muistisairaalla että heidän omaisillaan uusi elämänvaihe. Sopeutuminen uuteen arkeen voi viedä aikaa, ja monia kysymyksiä nousee esiin: Millaista päivittäinen elämä hoivakodissa on? Miten siellä huolehditaan asukkaan hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja virikkeistä?

Päivittäinen elämä

Muistisairaille tarkoitetuissa hoivakodeissa elämä pyritään pitämään mahdollisimman kodinomaisena ja turvallisena. Asukkaille on yleensä omat huoneet tai pienet asunnot, joissa voi olla omia huonekaluja ja henkilökohtaisia esineitä. Yhteisissä tiloissa vietetään aikaa muiden asukkaiden kanssa.

Päivittäinen rytmi on säännöllinen ja ennakoitava, mikä luo turvallisuutta ja hoitajat ovat paikalla ympäri vuorokauden auttamassa arjen askareissa.

Yhteisissä tiloissa voi katsella televisiota, kuunnella musiikkia tai vain seurustella muiden kanssa.

Aktiviteetit ja viriketoiminta

Virikkeellinen arki tukee muistisairaan hyvinvointia ja hidastaa sairauden etenemistä. Hoivakodeissa järjestetään monenlaista toimintaa, johon asukas voi osallistua vointinsa mukaan.

  • Liikunta
    Kevytjumppa, ulkoilu, tuolijumppa ja venyttelyt ovat yleisiä.

  • Musiikki ja kulttuuri
    Yhteislaulu, musiikkiesitykset, teatterivierailut tai taidetyöpajat.

  • Muistelutuokiot
    Vanhojen valokuvien ja musiikin avulla muistellaan menneitä.

  • Arjen askareet
    Esimerkiksi leipominen, puutarhanhoito ja käsityöt tarjoavat mielekästä tekemistä.

Monissa hoivakodeissa panostetaan yksilölliseen aktivointiin, jolloin toiminta mukautetaan asukkaiden mielenkiinnon kohteiden ja toimintakyvyn mukaan.

“Läheiseni väritteli paljon hänelle printattuja kuvia. Se oli jonkin aikaa hyvinkin mieleistä tekemistä. Palvelukodilla myös leivottiin ja järjestettiin esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhla. Siellä kävi myös välillä opiskelijoita, jotka lakkasivat läheiseni kynnet. Sairauden eteneminen näkyi myös hänen omassa aktiivisuudessaan ja vähitellen erilainen viriketoiminta lakkasi kiinnostamasta.”

Ruokailu

Hoivakodeissa ruoka tarjoillaan säännöllisesti, ja sen ravitsemuksellinen laatu on tärkeää muistisairaan terveyden ylläpitämiseksi.

Ateriat tarjotaan päivittäin – yleensä aamiainen, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala. Ruoka on yleensä kotiruokatyylistä ja helposti syötävää, ja tarvittaessa tarjotaan erityisruokavalioita. Henkilökunta varmistaa, että asukas juo riittävästi ja syö riittävän monipuolisesti.

Ateriat nautitaan yhteisissä ruokailutiloissa, mutta tarvittaessa ruoka voidaan tuoda myös huoneeseen.

Terveydenhuolto

Hoivakodissa asuvien lääkäripalvelut hoituvat joko paikan päällä tai erikseen sovituilla vastaanottokäynneillä. Hoitajat huolehtivat lääkkeiden annostelusta ja niiden vaikutusten seurannasta.

Jos asukas tarvitsee erikoislääkärin hoitoa (esim. silmälääkäri, hammaslääkäri), se on yleensä omaisen vastuulla. Hoitajat voivat auttaa esim. kuljetuksen tilaamisessa.

Jos asukas puolestaan sairastuu äkillisesti, hoitajat arvioivat tilanteen ja tarvittaessa järjestävät lääkärikäynnin tai sairaalahoitoa.

“Kun läheiseni piti päästä tutkimuksiin keskussairaalaan, hoivakoti tilasi hänelle sovitusti taksin. Olin sopinut hoitajien kanssa, mihin taksi keskussairaalalla tulee ja minä olin läheistäni vastassa keskussairaalan pihassa.”

“Terveyskeskukseen äitini meni hoivakodista tilatun taksin kyydissä. Itse en tuolloin päässyt paikalle, mutta hoivakodilta järjestettiin hänen avukseen vapaaehtoinen saattaja SPR:ltä.”

Mitä omaisen on hyvä huomioida?

Omaisilla on tärkeä rooli muistisairaan hyvinvoinnin tukemisessa myös hoivakodissa. Tässä muutamia vinkkejä:

  • Käy säännöllisesti vierailulla
    Asukkaan toimintakyvystä riippuen lyhyetkin vierailut voivat tuoda paljon iloa.

  • Osallistu hoitopalavereihin
    Näissä keskustellaan muistisairaan voinnista, hoidosta ja tulevista tarpeista.

  • Tue yksilöllistä hoitoa
    Kerro henkilökunnalle asukkaan mieltymyksistä, harrastuksista ja elämänhistoriasta, jotta hoito voidaan räätälöidä yksilöllisesti.

  • Huolehdi henkilökohtaisista tavaroista
    Asukkaalla voi olla omia vaatteita, valokuvia, kirjoja tai muita hänelle tärkeitä esineitä.

  • Muista yhteydenpito
    Jos vierailut eivät ole aina mahdollisia, monissa palvelukodeissa on mahdollisuus soittaa tai käyttää videopuheluita.

“Täytyy myöntää, että vierailut hoivakodilla olivat usein aika raskaita. Olin naivisti kuvitellut, että se olisi vähän kuin ennen vanhaan. Äitini ei koskaan sanonut kaipaavansa takaisin kotiin, mutta sen verran hyvin äitini tunsin, että tiesin hänen näin ajattelevan. Vaikutti siltä kuin hän olisi tietyllä tavalla luovuttanut. Toisaalta hän myös ihan selvästi koki, että minulle voi kaikki murheet ja harmit purkaa, kun kävin siellä.”

“Osallistuin hoitopalavereihin, joissa lääkäri oli mukana. Ensimmäisessä hoitopalaverissa sovimme lääkärin kanssa, että hän kirjoittaa edunvalvontavaltuutusta ja edunvalvontaa varten lääkärintodistukset siinä vaiheessa, kun DVV niitä tarvitsee.”

“Meidän hoitopalaverissa käytiin läpi kaikki perusasiat ja tarkastettiin myös lääkitys. Hoitopalaverissa sovittiin myös elvytyskiellosta. En ollut itse tähän edes valmistautunut, mutta lääkäri lähestyi asiaa hienotunteisesti ja osasi perustella asian hyvin.”

“Vein hoivakotiin loppujen lopuksi aika vähän henkilökohtaisia esineitä. Äitini ei niitä halunnut, kun oli huomannut, että joitakin hänelle tärkeitä tavaroita oli huoneesta kadonnut heti alkuvaiheessa.”

Ulkopuolelta tilattavat palvelut

Vaikka hoivakodit tarjoavat monia peruspalveluita, tietyt lisäpalvelut voivat tuoda lisää mukavuutta ja hyvinvointia asukkaalle.

Palveluita, joita voi tilata ulkopuolelta:

  • Parturi- ja kampaamopalvelut
    Monet hoivakodit tekevät yhteistyötä kampaajien kanssa, ja hiustenleikkaus tai permanentti voidaan tilata kotiin.

  • Jalkahoito
    Erityisesti diabeetikoille ja liikuntarajoitteisille jalkahoito on tärkeä.

  • Fysioterapia ja hieronta
    Jos asukas tarvitsee kuntoutusta tai apua liikkumiseen, fysioterapeutti voi käydä paikan päällä.

  • Kulttuuri- ja virkistyspalvelut
    Esimerkiksi musiikkiterapeutti, lemmikkivierailut tai taidetyöpajat voidaan tilata erikseen.

“Läheiselleni nämä palvelut tilattiin hoivakodin toimesta. Maksullisista palveluista lähetettiin minulle aina lasku. Tästä järjestelystä sovittiin siinä vaiheessa, kun läheiseni muutti hoivakotiin.”

Yhteenveto

Ympärivuorokautinen palveluasuminen tarjoaa turvallisen ja hoitavan ympäristön muistisairaalle, mutta omaisten rooli pysyy edelleen tärkeänä. Päivittäinen elämä koostuu rutiineista, virikkeistä ja yksilöllisestä hoidosta. Muistisairaan hyvinvoinnin tukemiseksi on hyvä pysyä aktiivisesti mukana hänen elämässään, hyödyntää ulkopuolisia palveluita ja pitää yhteyttä hoitohenkilökuntaan.

Ympärivuorokautinen hoivakoti on usein elämän viimeinen asuinpaikka ja siellä pyritään turvaamaan hyvä ja arvokas arki loppuun saakka.

“Hoivakodissa asumisen pituus vaihtelee, jotkut asuvat siellä 10 vuotta ja jotkut lyhyemmän ajan. Meidän hoivakotiaika jäi puoleentoista vuoteen.”

Osio 3: Jälkihoito julkaistaan keväällä 2025.

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat sähköpostia, kun lisäämme sivuille uutta tietoa.

Edellinen
Edellinen

5. Kun muistisairas ei pärjää enää kotona