OSIO 3: JÄLKIHOITO
Muistojen aika
Viimeisessä osiossa käsitellään aiheita kuten hautajaisten ja muistotilaisuuden järjestäminen, edunvalvonnan päätöstili, sopimusten lopettaminen, virkatodistuksen tilaaminen, perunkirjoitus ja perinnönjako.
1. Hautajaisten ja muistotilaisuuden järjestäminen
Hautajaisten ja mahdollisen muistotilaisuuden järjestäminen on usein ensimmäisiä käytännön asioita kuolemantapauksen jälkeen. Järjestelyihin vaikuttavat vainajan toiveet, uskonnollinen tai katsomuksellinen tausta sekä omaisten näkemykset.
Hautajaisten ja mahdollisen muistotilaisuuden järjestäminen on usein ensimmäisiä käytännön asioita kuolemantapauksen jälkeen. Järjestelyihin vaikuttavat vainajan toiveet, uskonnollinen tai katsomuksellinen tausta sekä omaisten näkemykset. Hautaustoimisto voi auttaa monissa käytännön asioissa, kuten arkun tai uurnan valinnassa, kuljetuksissa ja tilaisuuden aikataulussa. Muistotilaisuus voidaan järjestää esimerkiksi seurakunnan tiloissa, ravintolassa tai kotona.
Tässä vielä esimerkinomainen listaus, mitä asioita hautajaisten ja/tai muistotilaisuuden järjestelyissä voi tulla vastaan:
Yhteydenotto hautaustoimistoon
Apua käytännön järjestelyihin, aikatauluihin ja vaihtoehtoihin.Hautausmuodon valinta
Arkku- vai uurnahautaus, tuhkaus, hautaustapa ja -paikka.Hautausajankohdan sopiminen
Päivän ja kellonajan sopiminen seurakunnan tai muun toimijan kanssa.Yhteydenpito seurakuntaan tai muuhun tilaisuuden toimittajaan
Papin tai puhujan varaaminen, musiikki, tilaisuuden kulku ja sisältö.Hautapaikkaan liittyvät asiat
Hautapaikan valinta tai olemassa olevan haudan käyttö, hautaoikeudet ja niihin liittyvät sopimukset.
Kaiverruksista ja/tai muistolaatoista sopiminen.Arkun ja uurnan valinta
Materiaali, ulkonäkö ja mahdolliset henkilökohtaiset toiveet.Kuljetusten järjestäminen
Vainajan kuljetukset sekä mahdollinen saattokuljetus hautauspaikalle.
Mahdolliset arkun kantajat.Musiikin valinta
Virret, muu musiikki tai kappaleet, jotka olivat vainajalle merkityksellisiä.Puheet ja muistosanat
Kuka puhuu tilaisuudessa, muistokirjoitukset ja mahdollinen ohjelma.
Jos vainaja on seurakunnan jäsen, usein papin kanssa käydään keskustelu ennen hautajaisia/muistotilaisuutta.Kukkien ja muistoesineiden valinta
Kukkalaitteet, adressit, kynttilät ja muut muistamiseen liittyvät asiat (esim. valokuva vainajasta muistotilaisuuteen).Kuolinilmoitus
Kuolinilmoituksen laatiminen ja julkaiseminen sanomalehdessä ja/tai verkossa.Muistotilaisuuden paikka
Tilavaraukset seurakunnan tiloissa, ravintolassa tai muussa sopivassa paikassa.Tarjoilujen järjestäminen
Kahvit, ruoka, tarjoilujen tilaus tai omatoiminen järjestäminen.Vieraiden kutsuminen ja tiedottaminen
Kutsut, aikataulut, paikkatiedot ja mahdolliset erityisohjeet.Muistotilaisuuden ohjelma
Mahdolliset puheet, musiikki ja valokuvat.Kulujen sopiminen ja laskut
Hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvien kulujen käsittely ja maksaminen.Muistamisen jälkityöt
Kiitoskortit ja/tai kiitosilmoitus sanomalehdessä, adressien säilyttäminen ja muistoesineiden talteen laittaminen.
“Molempien vanhempieni kuoleman jälkeen olin yhteydessä sekä hautaustoimistoon että seurakunnan toimistoon. Seurakunnan kanssa sovin muun muassa hautauspäivistä, muistotilaisuuden tilavarauksista ja tarjoiluista sekä hautapaikkaan liittyvistä asioista. Seurakunnasta osattiin esittää minulle oikeat kysymykset ja ohjata siten käytännön järjestelyissä eteenpäin.
Hautaustoimistoon menin paikan päälle ja siellä sovin hautauksien käytännön järjestelyistä. Näihin kuului mm. kuolinilmoitukset ja niiden tekstit, muistokukat, arkut jne. Hautaustoimisto johdatti minut hienosti eteenpäin eri asioiden järjestelyssä. Itse ei todellakaan tarvinnut osata asioita valmiiksi.”
Lisätietoja:
Kuolemantapauksen sattuessa, Suomi.fi:
https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema/kuolemantapauksen-sattuessa
Suomen hautaustoimistojen liiton ensiohje vainajan omaisille:
https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
2. Virkatodistuksen tilaaminen
Sukuselvitysmuotoinen virkatodistus vainajasta on virkatodistus, jolla todistetaan vainajan perilliset ja tarvittavat muuttotiedot. Se on välttämätön asiakirja kuolemantapauksen jälkeisten asioiden hoitamisessa.
Sukuselvitysmuotoinen virkatodistus vainajasta on virkatodistus, jolla todistetaan vainajan perilliset ja tarvittavat muuttotiedot. Se on välttämätön asiakirja kuolemantapauksen jälkeisten asioiden hoitamisessa. Sitä tarvitaan esimerkiksi perunkirjoitusta, pankkiasioita ja vakuutuskorvauksia varten. Virkatodistuksen voi tilata Digi- ja väestötietovirastolta tai seurakunnalta sen mukaan, kuuluiko vainaja kirkkoon. Todistuksesta käy ilmi muun muassa henkilön perustiedot ja perhesuhteet.
“Tilasin virkatodistukset melko pian kuolemantapausten jälkeen. Ne oli minun tapauksessani helppo tilata netistä, koska tiesin vanhempieni kuuluneen kirkkoon. Virkatodistuksia tarvitsin muun muassa pankissa asioimiseen ja vakuutusten päättämiseen. Virkatodistukset tarvittiin myös perunkirjoitukseen.”
Lisätietoja:
DVV, sukuselvitys:
https://dvv.fi/sukuselvitys
Suomen evankelisluterilainen kirkko, virkatodistus:
https://evl.fi/asiointi/tilaa-virkatodistus/
3. Edunvalvonnan päätöstili
Jos vainajalla on ollut edunvalvoja, edunvalvonnan päättyessä tulee laatia päätöstili 3 kuukauden kuluessa. Päätöstili on selvitys siitä, miten edunvalvoja on hoitanut päämiehen varoja ja asioita edunvalvonnan aikana.
Jos vainajalla on ollut edunvalvoja, edunvalvonnan päättyessä tulee laatia päätöstili 3 kuukauden kuluessa. Päätöstili on selvitys siitä, miten edunvalvoja on hoitanut päämiehen varoja ja asioita edunvalvonnan aikana. Se toimitetaan Digi- ja väestötietovirastolle tarkastettavaksi. Päätöstilin tekeminen on tärkeä osa edunvalvonnan asianmukaista päättämistä.
“Olin isäni edunvalvoja, joten se oli yksi ensimmäisistä asioista, joita jouduin tekemään isäni kuoleman jälkeen. Edunvalvojana minulla oli oikeudet isäni tileihin, mutta oikeudet päättyivät hänen kuolemaansa. Koska olin pitänyt pitkin vuotta tiliä isäni tuloista ja menoista, minulla oli suurin osa tilitapahtumista jo valmiiksi tallella. Pankilta sain myös pyydettäessa yksinkertaisen listauksen edellisen vuoden tilitapahtumista. Loppujen lopuksi päätöstilin tekeminen ei ollut niin iso prosessi kuin etukäteen ajattelin, mutta sitä edesauttoi se, kun edunvalvojana olin joka tapauksessa pitänyt kirjaa kaikista tilitapahtumista.”
Lisätietoa:
Edunvalvonnan päätöstili, Digi- ja väestötietovirasto
https://dvv.fi/paatostili-edunvalvonnan-paattyessa
4. Sopimusten ja palveluiden lopettaminen sekä laskujen maksaminen
Kuolemantapauksen jälkeen monet vainajan tekemät sopimukset tulee irtisanoa tai siirtää. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokra-, sähkö-, puhelin- ja vakuutussopimukset sekä erilaiset tilaukset.
Kuolemantapauksen jälkeen monet vainajan tekemät sopimukset tulee irtisanoa tai siirtää. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokra-, sähkö-, puhelin- ja vakuutussopimukset sekä erilaiset tilaukset. Osa sopimuksista päättyy automaattisesti, mutta monissa tapauksissa omaisten tai kuolinpesän osakkaiden on itse ilmoitettava kuolemasta palveluntarjoajille.
Laskujen maksaminen onnistuu myös kuolinpesän tililtä. Pankkien käytännöt vaihtelevat, joten on hyvä selvittää vainajan pankista, miten laskujen maksamisen kanssa kannattaa toimia. Laskuja tulee esimerkiksi hautauskuluista.
“Hoidin vanhempieni loput hoivakotimaksut ja hautauskulut heidän pankkinsa kautta. Pystyin maksamaan ne kyseisen pankin verkkopalvelun laskupalvelussa oman pankkini tunnuksilla. Niistä meni aina ylimääräinen kulu per lasku, mutta laskujen maksu hoitui helposti. Sähkö- eikä puhelinsopimuksia heillä ei ollut enää, mutta hoivakotiin otetun vakuutuksen päätin vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiö vaati virkatodistuksen, jotta sain vakuutuksen päätettyä.”
5. Perunkirjoitus
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Sen tarkoituksena on selvittää vainajan varat, velat ja perilliset. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka toimitetaan Verohallinnolle.
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Sen tarkoituksena on selvittää vainajan varat, velat ja perilliset. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka toimitetaan Verohallinnolle. Perunkirjoituksen voi tehdä itse, mutta usein apuna käytetään lakimiestä tai muuta asiantuntijaa, jotta tiedot tulevat varmasti oikein ja määräaikoja noudatetaan. Perukirjan perusteella Verohallinto määrää mahdollisen perintöveron.
“Minä käytin perunkirjoituksessa paikallista toimistoa. Toimitin heille kaikki tarvittavat tiedot, jotta he saivat ne koottua perukirjaan. Perukirjaan piti listata mm. kaikki varat ja kuoleman jälkeen tulleet laskut. Sitä varten piti olla myös virkatodistus. Perukirjan allekirjoituksen jälkeen se toimitettiin Verohallinnolle, joka teki sen perusteella perintöveropäätöksen.”
Verohallinto
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/
6. Perinnönjako
Perinnönjako tehdään perunkirjoituksen jälkeen. Kuolinpesän voi jakaa heti sen jälkeen, kun perunkirjoitus on toimitettu ja mahdollinen ositus tehty. Jakamista varten ei tarvitse odottaa perintöverotuspäätöstä tai pyytää lupaa Verohallinnolta.
Perinnönjako tehdään perunkirjoituksen jälkeen. Kuolinpesän voi jakaa heti sen jälkeen, kun perunkirjoitus on toimitettu ja mahdollinen ositus tehty. Jakamista varten ei tarvitse odottaa perintöverotuspäätöstä tai pyytää lupaa Verohallinnolta.
Perinnönjaossa vainajan omaisuus jaetaan perillisten tai testamentinsaajien kesken lain tai testamentin mukaisesti. Jakoon vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus, ellei käytetä pesänjakajaa. Huolellisesti tehty perinnönjako auttaa välttämään erimielisyyksiä ja selkeyttää omaisuuden siirtymistä eteenpäin.
Huomaathan, että jos olet edunvalvontavaltuutettu tai edunvalvoja, tarvitset sijaisen perinnönjakoon aina, kun olet esteellinen. DVV:n sivuilla on kattava listaus tilanteista, jolloin on esteellinen. DVV:n sivuilla on myös ohjeet, miten sijainen haetaan.
Verohallinto
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perinnonjako/
7. Lopuksi
Kuoleman jälkeen eteen tulee monenlaisia käytännön asioita. Kaikkea ei tarvitse hoitaa kerralla, eikä kaikkea tarvitse osata etukäteen. Tästä luvusta löydät yhteenvedon yleisimmistä asioista, jotka useimmille tulevat vastaan.
Kuoleman jälkeen eteen tulee monenlaisia käytännön asioita. Kaikkea ei tarvitse hoitaa kerralla, eikä kaikkea tarvitse osata etukäteen. Alla yhteenveto yleisimmistä asioista, jotka useimmille tulevat vastaan.
Hautajaisten ja muistotilaisuuden järjestäminen
Vainajan toiveiden huomioiminen sekä hautaamiseen ja muistamiseen liittyvät käytännön järjestelyt. Hautaustoimisto ja seurakunta kulkevat usein tässä vaiheessa rinnalla ja auttavat eteenpäin.Virkatodistuksen tilaaminen
Virkatodistus on keskeinen asiakirja monien asioiden hoitamisessa. Sitä tarvitaan esimerkiksi pankki-, vakuutus- ja perunkirjoitusasioihin.Edunvalvonnan päätöstili
Jos vainajalla on ollut edunvalvoja, edunvalvonnan päättyessä tehdään päätöstili kolmen kuukauden kuluessa.Sopimusten ja palveluiden päättäminen
Vainajan nimissä olleiden sopimusten ja tilausten irtisanominen tai siirtäminen. Osa asioista hoituu automaattisesti, osa vaatii yhteydenottoja.Laskujen maksaminen
Kuoleman jälkeen tulevien laskujen, kuten hoivakoti- ja hautauskulujen, maksaminen kuolinpesän varoista pankin ohjeiden mukaisesti.Perunkirjoitus
Perunkirjoituksessa kootaan yhteen vainajan varat, velat ja perilliset. Se on lakisääteinen vaihe ja se on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.Perinnönjako
Perunkirjoituksen jälkeen omaisuus voidaan jakaa perillisten tai testamentinsaajien kesken yhteisymmärryksessä ja omassa aikataulussa.Esteellisyystilanteet edunvalvonnassa
Joissain tilanteissa edunvalvoja tai valtuutettu tarvitsee sijaisen. Esim. jos olet edunvalvontavaltuutettu tai edunvalvoja, tarvitset sijaisen perinnönjakoon aina, kun olet esteellinen. Näihin löytyy selkeät ohjeet Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.Muita käytännön asioita
Asunnon tai hoivakodin huoneen tyhjentäminen, vuokra- tai hoivakotisopimuksen päättäminen ja lainassa olleiden apuvälineiden palauttaminen.
Viimeisen osion tekeminen vei enemmän aikaa kuin aluksi ajattelimme. Se osoittautui myös henkisesti raskaimmaksi kokonaisuudeksi, vaikka etukäteen kuvittelimme sen koostuvan lähinnä käytännön asioista. Kirjoittaminen merkitsi meille kuitenkin tämän vaiheen saattamista päätökseen – eräänlaista rajapyykkiä surutyössä.
Vaikka suru ei pääty, tämän osion valmistuminen sulkee yhden luvun. Muistisairaiden läheistemme kuolemasta on kulunut nyt noin kaksi vuotta, ja sinä aikana oma elämämme on vähitellen asettunut uomiinsa. Arki on vienyt mukanaan, mutta se on erilaista kuin ennen. Jatkuva huoli ja valmiustila ovat väistyneet, ja tilalle on tullut enemmän tilaa hengittää. Toipuminen vie aikaa, ja jokainen kulkee sen omassa tahdissaan.